Torstaina tapahtui paljon, pää on vieläkin sekaisin. Mutta aloitampa aamusta, surullisilla uutisilla. Meidän pikkuinen hamsu poika jouduttiin lopettamaan, olihan sillä ikää jo melkein 2-vuotta ja olinhan jo tiedostanut senkin että poika on vanha eikä kauvaa enään elä. Kuitenkin tuli kamalan äkkiä tämä.

Sain Minin syntymäpäivälahjaksi isännältä 2008. Pikkuinen ei ole koskaan ollut kauhean seurallinen, mutta sen touhuja on ollut hauska seurata. Ja hyvin rakas pieni on ollut!

Aamulla rupesin ihmettelemään kun poika oli kummallisessa asennossa, kyhjotti vain paikallaan eikä viipottanut niinkuin oli tapana. Nostin sen syliin ja siitäkään ei vastustellut. Oli kädellä aivan paikallaan ja hengitti hyvin vaikeasti. Siinä pidin kädellä ja tarkkailin tilannetta.. Kuitenkaan mitään ei tapahtunut muutamaan kymmeneen minuuttiin ja tein raskaan päätöksen, pienellä ei ole kaikki kunnossa ja se on laskettava pois. Rupesin soittelemaan lääkäriasemmia kellä olisi ollut aikaa ottaa meidät nopeasti väliin, mutta se ei käynytkään niin helposti, kolmeen paikkaan soitin ja kukaan ei luvannut. Lopulta soitin Nokiankunnan eläinlääkäriin ja käskivät lähteä heti tulemaan. Pääsimme shut nopeasti sisään, mutta paska maku jäi suuhun. EN enään ikinä vie mitään lemmikkiäni tuonne. Niin tunteetonta ja tökköä oli palvelu.

Mutta Nuku rauhassa pikku kultakimpale!

Mini haudataan uuden talomme pihalle omenapuun alle.